tiistai 15. lokakuuta 2013

Kätevä isäntä

Mie olen vähän huono kehumaan, ja ottamaan kehuja vastaan.

Syy 1. Ihminen, joka tietää olevansa hyvä, ei tarvitse kehuja.
Syy 2. Joka ei kehuja ansaitse, ei tarvitse säälikehuja.

Mutta joskus miekin menen sellaiseen mielenhäiriöön, että on hieman kehaistava, ja kun mie kehasen, ni totisesti tarkotan sitä. Yleisin kehunaihe on tosin hyvin kehittyneet pakarat, mutta tälläkertaa ihmetyksen- ja ylpeydensekainen kehunta koskee uskomattoman monitaitoista miestä, joka meillä asuu.

Tähän mennessä ei ole sellaista hommaa tullut vastaan, mikä ei tuolta ukolta onnistuisi. Kun projekti on valmistunut, ja vaimo sitä tarkastamaan..
Oikeastaan aina ensimmäinen lause on; "tästä tuli parempi, kuin mitä olisin edes osannut kuvitella".
Toisekseen meillä tehdään lähes kaikki kierrätysmateriaaleista, mikä aiheuttaa kohtalaisen paljon lisähaastetta puksailuun. Laitteet ja koneet eivät ole ammattilaistasoa, mikä myöskin saattaa välillä vaikeuttaa hommia.

Eilen sain karjakeittiöön ihan uskomattoman systeemin.
Vanhan saunankiukaan tulipesän ympärille muurattu varaava ns. takka, jonka vieressä vanha boileri. Putki koukkaa vesisäiliön läpi, joka täytetään vedellä. Näin ollen saan talvella lämmintä vettä eläimille, eikä kovimmillakaan pakkasilla enää toivottavasti tarvitse uunia töhöttää aamuin illoin!
Todella suuri mukavuustekijä navettahommiin.


Karjakeittiö
 Mie oon niin ylpeä! (kuvatessa näköjään kamera vinksallaan, uuni on suora..)
Myö ollaan tässä nyt kaksi vuotta asuttu ja jos jonkunnäköistä pytinkiä on tontille ilmestynyt.
Kävin napsimassa muutamia kuvia lähinnä eläinhommista, paljon jäi vielä kuvaamatta, mutta tässä muutamia:

Viiriäistarha

"kolmio"

Alholan ovi

viiriäisten talviasumus

Kanala "uusi puoli"

Vuohela/lampola

lampola

Kauno ja Vieno

Lampola ja lypsypöytä

Kippaava kauha, uskomaton patentti

Lampaiden laidunasuoja

Raekuuron raiskaama kasvihuone talvipelleillä

Rokkien ulkotarha

Ulko("pirtti")pöytä (ei kääpiöille)
On käyny (tietoinen) peikkomainen flaksi, kun on niin osaava ukko. On siinä samalla itekkin oppinut erilaisia remppahommia tekemään, mutta maininnanarvoisena huomiona voin myös todeta, että kätevän ukon omaavana alkaa vaivihkaa ämmäilemään.
Kun ei tarvitse itse miesten töihin koskea, niin hyvä kun osaa edes linnunpöntön rakentaa. Ja kynnys aloittaa nousee aina vaan korkeammalle.
Saan tuhlata onneksi energiani naistentöihin ja eläintenhoitoon, ei valittamista!
Ja kukaan ei nyt mussuta naisten ja miesten töistä, oikeasti ne on olemassa ja niin kuuluu ollakin.
Nainen ei kuulu ropsimetälle, eikä ukot pyykinpesuun. Näin on näppylät! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti